Kaikki haluavat tulla paremmin dataohjautuviksi. Mutta entä käytännön toimenpiteet: Johdetaanko organisaatiossanne tätä muutosmatkaa tiedolla vai intuitiolla?
Tässä lyhyessä blogisarjassa esittelemme tärkeimmät konseptit ja niihin liittyvät valinnat, jotka jokaisen yrityksen on käytävä läpi matkalla dataohjautuvaksi.
Edellisessä blogikirjoituksessa esittelimme datastrategian viisi osa-aluetta: Liiketoimintamuutos, datapohjan muutos, organisaation muutos, kulttuurin muutos, teknologian muutos. Nämä datastrategian viisi osa-aluetta ovat kaikki tärkeitä, ja jokaista tulee vahvistaa yhtä aikaa, jotta muutoksessa pysytään liikkeessä tasapainoisesti.
Osa 2 – Muutoksen anatomia
Tunnistettujen muutoksen osa-alueiden rinnalle toimme lopuksi myös toisen viitekehyksen. Muutosloikan anatomia antaa datastrategialle sen tarvitseman ryhdin ja varmistaa, että tekeminen johtaa aidosti muutokseen.
Hyvällä muutosloikkaajalla tulee olla kolme keskeistä elintä: Ensinnäkin tarvitaan tukiranka, joka pitää loikkaajan tukevasti pystyssä. Pelkkä tukiranka ei kuitenkaan vielä liikuta oikeaan suuntaan: tarvitaan myös lihaksisto. Ja jotta lihaksisto liikkuu riittävällä nopeudella ja pysyy joustavana, se tarvitsee oikean sykkeen.
Seuraavassa hyödynnämme näitä anatomiasta lainattuja elementtejä viitekehyksenä, jolla käymme tarkemmin läpi datastrategian kunkin viiden osa-alueen roolin muutoksen läpiviennissä.
1. Liiketoimintamuutokset (operatiivinen tehokkuus, asiakaskokemus) tarvitsevat tukirangakseen tunnistetut ja valitut liiketoimintaprosessit, joihin tuodaan datan avulla mitattavuutta, ennustettavuutta ja tehokkuutta.
Lihaksisto muodostuu liikkeenjohdon ohjauksesta. Siihen sisältyy erilaisia valintoja, päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla määritellään, millaisella älykkyydellä näitä prosesseja ryhdytään systemaattisesti parantamaan hyödyntäen mm. liiketoimintasääntöjä, mittareita ja automaatiota.
Liike pysyy vauhdissa sykkeellä, joka saadaan aikaan jatkuvalla tulosten seurannalla, ennakoinnilla ja optimoinnilla. Muutoksen ohjauksen tarkkuutta kehitetään jatkuvasti parantamalla datan saatavuutta ja hyödyntämällä mallien oppimista (feedback loop).
2. Datastrategian yksi keskeinen osa-alue on luonnollisestikin itse data. Tarkoituksenmukainen datapohja tulee nähdä liiketoimintamuutoksen keskeisenä voimavarana. Muutosstrategian osana tulee olla visioon soveltuvan yhtenäisen ja kestävän datapohjan rakentaminen. Tässä tukirankana toimii liiketoimintaa kuvaava datamalli. Se luodaan yhdessä liiketoiminnan kanssa ja siinä kuvataan liiketoiminnan kielellä liiketoimintaa tukevat datakokonaisuudet (entiteetit) ja niiden väliset suhteet.
Lihaksisto tälle osa-alueelle syntyy kriittisten data- ja informaatiovarantojen (data assets) tunnistamisesta ja huoltamisesta.
Liike pidetään jatkuvana systemaattisilla datan ja informaation hankinnan- ja kehittämisen toimenpiteillä.
3. Organisaation muutosten kannalta on tärkeää ottaa suunnitelmaan mukaan tukirankana omistajuus (datan ja siitä johdettujen ratkaisujen omistajuus yhdessä liiketoimintaprosessien omistajuuden kanssa) sekä datan hankkimiseen ja käyttämiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Organisaatiossa täytyy olla oikeat vastuut oikeilla paikoilla, lähellä arkea.
Lihaksistona organisaatiolla ovat ketterät, kollaboratiiviset työskentelymallit ja urapolut, jotka mahdollistavat uudenlaiseen osaamistarpeeseen kasvamisen.
Liike pidetään jatkuvana kouluttamalla organisaatiota systemaattisesti, tukemalla osaamisen ylläpitoa ja uuden oppimista, hankkimalla puuttuvaa osaamista myös ulkopuolelta, muodostamalla tietoisesti monialaisia tiimejä sekä painottamalla rekrytoinneissa data- ja analytiikkaosaamista.
4. Edellä kuvatut organisaation muutokset ovat tyypillisesti sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa suoraan: määritellään roolit, muodostetaan tiimit, asetetaan osaamisille tavoitteet ja tarjotaan koulutuksia. Jotta näissä onnistutaan, tarvitaan myös epäsuorempaa vaikuttamista organisaation kulttuurin kautta: Tällä tarkoitetaan sitä, miten ihmiset oikeasti arjessa toimivat, mitä arvostetaan ja miten sitoutuneesti muutokseen suhtaudutaan, kun tulee kiire tai vastoinkäymisiä. Tippuvatko hanskat heti vai jatketaanko uudella mallilla sitkeästi eteenpäin? Kulttuurin muokkaamisen tukiranta ovat organisaation arvot. Miten dataohjautuvuus näkyy arvoissa? Voiko niiden mukaan toimia ilman, että on dataohjautuva?
Lihaksisto tulee esimerkillä johtamisesta. Johdon täytyy näyttää esimerkillään, että vain faktoihin pohjautuvat, datalla perustellut päätökset ovat hyväksyttäviä. Mitä useammin käytävillä ja kokoushuoneissa kuullaan lause ”mitä data kertoo tästä?”, sitä vahvempi on dataohjautuva kulttuuri.
Kulttuurin muutoksen syke pysyy yllä, kun halutusta käyttäytymismallista palkitaan näkyvästi ja uudenlaiset tavat toimia tuodaan kaikille esiin onnistumistarinoilla vahvistettuina.
5. Viides muutoksen osa-alue on teknologia. Dataohjautuvan organisaation kannalta teknologian tukirangan muodostaa informaatioarkkitehtuuri, joka sisältää prosessiarkkitehtuurin (miten prosessit liittyvät toisiinsa ja mitä dataa niissä liikkuu) sekä prosesseja tukevan järjestelmäarkkitehtuurin.
Tämän osa-alueen pitävät liikkeessä tarkoitukseen sopivat teknologiat, jotka kytkeytyvät toisiinsa saumattomasti varmistaen datan luomisen, keräämisen ja sujuvan liikuttamisen. Data luo arvoa vain silloin, kun se on liikkeessä, käytössä. Varastossa data on vain kuluerä.
Datan täytyy liikkua prosessien läpi tehokkaasti ilman ylimääräisiä pullonkauloja tai kiertoreittejä. Sykkeen tälle tasolle antaa DataOps ja automaatio.
Näistä elementeistä syntyy vahva suunnitelma, jonka avulla kulkea nykytilasta tavoitetilaan. Jotta siirtymä on turvallinen, tarvitaan vielä mittarit, jotka kertovat, että kuljetaan tasapainoisesti oikealla vauhdilla. Koska puhutaan data strategiasta, olisi suuri virhe olla johtamatta tätä strategista matkaa ilman dataa. Oikein asetetut mittarit mahdollistavat seuraamaan vauhtia ja tasapainoa, ja ohjaamaan suunnitelmaa, mikäli jokin osa-alue jää jälkeen tai vauhti ei ole tasapainossa.
22.04.2024
